torstai 23. maaliskuuta 2017

Kuulumisia ja uusi ihanuus

Sain yksi päivä päähänpiston. Sellaisen, mistä ei lompakko välttämättä kovin tykkää. "Minun on saatava toinen objektiivi tämän 25mm linssin kaveriksi. Ja sen toisen on oltava teleobjektiivi!" Juu, eihän siinä kauaa mennytkään, kun jo aloin haaveilemaan uusista jutuista. Siinä samalla myös laajakulman osto alkoi kovasti houkuttelemaan, mutta jotain rajaa tähän touhuun oli kuitenkin vedettävä, että ei mene ihan höpöksi. No järkeilin sitten, että teleobjektiivilla olisi nyt enemmän käyttöä. Seuraavaksi on vuorossa sitten se laajis (sen verran arvokkaita juttuja nämä, että siitä voi oikeasti haaveilla joskus miljoonan vuoden päästä varmaan..).

P3230152

P3230153

P3230161

Mulla on käytössä Olympuksen OM-D E-M5 Mark II (kameraihastuksesta lisää juttua täällä, jos on mennyt ohi). Ja hakusessa oli tosiaan siihen sopiva teleobjektiivi. Aikani vertailtuani vaihtoehtoja, ostoskoriini päätyi, niin ikään samaa merkkiä oleva, M.ZUIKO DIGITAL ED 40-150mm 1:4.0-5.6 R -telezoomobjektiivi sen edullisuuden takia. Luin myös hinta-laatusuhteen olevan hyvä, jopa erinomainen. Se tieto riitti mulle ja tilaus lähti matkaan.

P3230160

häkinvaara (2)

häkinvaara (3)

Hain ihastukseni eilen postista, ja voi jestas miten yllätyin avatessani paketin! Se oli todella kevyt! En tiedä kuinka painavaa kapistusta sitten odotin, mutta tämä oli todella positiivinen yllätys. Piti miehellekin se ihan innoissaan kiikuttaa. "Kokeile nyt sitä!".  Se, että kamera on mahdollisimman kevyt ja pieni, on kyllä näin reissaajalle ihan must-juttu. Nyt jaksaa matkoillakin kantaa kameraa mukana ilman hartiakipuja. :)

häkinvaara (5)

häkinvaara (6)

Postauksen kuvat on tämänpäiväiseltä vaunulenkiltä ja otettu uudella objektiivilla. Pakkohan se oli heti tilaisuuden tullen testata uutta tulokasta. Oon kyllä tosi tyytyväinen, vaikka en niin hirveästi ehtinyt vielä kuvaillakaan. Huomenna me suunnataan hetkeksi vähän erilaisiin maisemiin, joten siellä sitten testaaminen jatkuu. Meän reissua Englantiin voi seurata blogin Facebook-sivuilla tai Instagramissa nimimerkillä @heisaynaja (tai vaikka molemmissa, niin et jää mistään paitsi). Blogi pitää tämän ajan lomaa, joten tänne palataan sitten reissun jälkeen.

Mukavaa viikkoa ja tulevaa viikonloppua! Onko muilla tiedossa reissuja? :)

Nii ja jos joku omistaa kyseisen linssin, niin mielelläni otan vastaan kokemuksia!



perjantai 17. maaliskuuta 2017

Aurinkotupa - Pienten hiihtäjien suosikkipaikka

Tämä paikka ei paljoa esittelyjä kaipaa. Ei varsinkaan lapsiperheille, jotka Ylläksellä lomaansa tykkäävät viettää. Näin ainakin voisin vahvasti veikata. Latukahvila Aurinkotupa sijaitsee Ylläsjärven puolella ja on suosittu paikka etenkin hiihtäjien keskuudessa. Jos hiihtäminen ei yhtään houkuta, niin vaihtoehtoisesti sinne pääsee lumikengillä tai vaikka kävellenkin. Ihan vierestä menee moottorikelkkareitti, joten kahvila toimii taukopaikkana myös kelkkailua harrastaville.

Eräänä kauniina päivänä otettiin pikkuisen kanssa ukki mukaan, ja suunnattiin yhdessä tänne suosittuun kahvilaan. Tällä kertaa me ei kuitenkaan hiihdetty, eikä muutenkaan rasitettu itteämme päästäksemme paikalle. Me mentiin sinne autolla. Aurinkotupa on kyllä siinä mielessä kiva, että jos perheessä on niitä pieniä, jotka ei jaksa (tai osaa) hiihtää, niin aina voi laittaa sukset autoon ja huristella paikan päälle opettelemaan hiihtämistä. Aurinkotuvalta löytyy nimittäin lapsille suunnattu hiihtomaa, jossa tuota taitoa voi opetella. Heti sen jälkeen kun oltiin ajettu auto tuvan parkkipaikalle, katse kiinnittyi lapseen, joka yritti kovasti päästä pientä mäkeä ylös (oi mikä suloisuus..). Tätä opiskelua oli niin ihana seurata. Ja tämä pikkuinenhan ei kuulkaas luovuttanut! Ei sitten ollenkaan. Hetken aikaa aherrettuaan hän vihdoin ja viimein pääsi ylös. Oikea asenne!

aurinkotupa hiihtomaa


aurinkotupa (8)
Siellä sitä voi perheen pienimmät harjoitella hiihdon saloja!

aurinkotupa


Alueella on muutenkin lapsille kaikkea kivaa tekemistä. Siellä on pulkkamäkilaavu ja poroaitaus, jonka takaa voi ihastella näitä meidän söpöjä lappilaisia otuksia. Eikä kyllä itellänikään ole mitään pulkkamäkeä (eikä poroja!) vastaan. Eli hyvin siellä viihtyy aikuisetkin. :)

aurinkotupa
Aurinko paistaa tuvan etupihalle mukavasti. Jo vain silloin penkeillä kelpaa kaakaota siemailla.

poro aurinkotupa
No Helou!

porot

aurinkotupa

aurinkotupa
Pulkkamäki tunturinäköalalla

aurinkotupa laavu
Aurinkotuvan pihalla on myös hieno laavu, jossa voi paistaa makkaraa 

aurinkotupa laavu

aurinkotupa laavu

Aurinkotuvalle pääsee helposti hiihtämällä. Ylläsjärven kylältä, Tunturihotellilta, matkaa kertyy muutama kilometri eikä Hotelli Ylläsrinteeltäkään ole kuin reilu kilometri. Maasto on tasaista, joten lapsillakin on helppo hiihellä. Autolla jos haluaa tulla, niin kahvila sijaitsee Junkajänkäntien päässä. Tien nimi vain navigaattoriin ja loput neuvomiset perille hoitaakin sitten opasteet. Hiihtäminen sinne se kuitenkin parasta on, jos vain kykenee. Mikäs sen mukavampaa kuin nauttia hiihdon jälkeen pullakahvit. Lapsillekin varmasti tuo hyvää motivaatiota se, kun palkinnoksi kovasta hiihtosuorituksesta luvataan kaakao ja munkki. ;)

aurinkotupa

aurinkotupa

aurinkotupa laavu

aurinkotupa latu
Tämä latu vie muun muassa Hotelli Ylläsrinteelle

aurinkotupa

Aurinkotupa on kiva paikka. Tänne tullaan varmasti myöhemmin neidin kanssa opettelemaan hiihdon alkeita, sitten kun sen aika on. Ennen sitä tyydytään kuitenkin pulkkamäkeen ja porojen ihmettelyyn.

Olinkos yhtään oikeassa, onko Aurinkotupa muille lapsiperheille tuttu?


perjantai 10. maaliskuuta 2017

Talvinen maisemareitti Kahvikeitaalle

Viime viikonlopulle luvattiin ihan mahtavaa keliä. "Pakko päästä lumikenkäileen!". Se oli ensimmäinen ajatus alkuviikosta kun kattelin säätiedotusta. Meillä oli muutenkin tarkoitus mennä Ylläksen mummolaan, eikä lauantaille ollut kertynyt vielä mitään suunnitelmia. Selvää oli vain, että ulkoilun merkeissä se vietetään. Sen jälkeen kun miehellänikään ei ollut lumikenkäilyä mitään vastaan, aloin miettimään reittiä. Sellaista minne uskaltautuisi myös vauvan kanssa. Mieleen tuli ensimmäisenä Kahvikeitaan laavu, jossa lapsuudessa käytiin paljon, sekä talvella että kesällä. Sinne ei olisi pitkä matkakaan, vain 1,5 km suuntaansa (lähtö Ylläsjärven puolelta tunturia. Sieltä missä hissit sijaitsevat). Laavu on myös suosittu hiihtäjien keskuudessa, sillä se on aivan latujen vieressä. Oltiin käyty siellä mieheni kanssa kerran aikaisemminkin lumikenkäilemässä ennen tytön syntymää.

Kun lauantai koitti, meidän perhe heitti lumikengät autoon ja suunnisti tunturiin. Näin paikallisena tiesin heti suunnan. "Tuonne päin meän täytyy mennä!". Mitään hajua ei ollut siitä mistä varsinainen merkitty reitti lähtee. Ei se mitään. Mielestäni lumikenkäilyssä parasta on se, että voi vähän eksyä poiketa reitiltä. Eipä aikaakaan kun jo tarvottiin keskellä metsää ihmettelemässä "mihis meän sitte pittää mennä..". No eksyä siellä ei onneksi voi, sillä joka puolella menee latuja ja tunturi näkyy selvästi. Suosittelen kuitenkin niitä, jotka ei seutua tunne, niin pysyttelemään siellä reitillä. Voi nimittäin tulla aikamoinen mutka, jos lähtee omin päin seikkailemaan (nimimerkillä kokemusta..).

yllas lumikenkäily

lumikenkäily

lumikenkäily

lumikenkäily

lumikenkäily

lumikenkäily

Jossain vaiheessa löydettiin oikealle reitille. "Täällähän olisi pärjännyt ilman lumikenkiä!". Just! :D Reitti oli tarkoitettu myös pyöräilijöille. Noh, hauskaa oli silti räpiköidä omia polkuja metsän keskellä, että ei se haitannut yhtään, vaikka ei sitä tiedettykään. Kauaa ei tarvinnut enää kävellä reittiä pitkin ja oltiin jo laavulla. Neitikin oli nukahtanut rintareppuun sillä välin. Laavulla paistettiin makkaraa ja syötiin eväitä ennen kuin jatkettiin matkaa takaisin autolle. Laavu oli hieno ja vasta uusitun näköinen, mutta ei hirveän käytännöllinen. Mieheni kirosi sen siellä ollessamme muutamaan otteeseen. Tuliaisena siltä reissulta sai nimittäin pari kuhmua otsaan. Kieltämättä se oli aika matala..

kahvikeidas laavu

kahvikeidas laavu

kahvikeidas

lumikenkäily

lumikenkäily

kahvikeidas laavu

kahvikeidas hete
Laavun takana on hete, josta saa janon yllättäessä juomakelpoista vettä

kahvikeidas hete

Takaisin päin mentiin merkittyä reittiä pitkin ja tästä syystä paluumatka sujuikin paljon tulomatkaa nopeammin. Maisemat reitillä olivat upeat (enpä tiennyt tätäkään..)  Reitillä oli tosi helppo kulkea, se oli tosi leveä ja hyvin merkitty. Kahvikeitaan laavu on ehdottomasti lapsiperheille sopiva paikka (sekä talvella että kesällä!), jonne kannattaa suunnata, jos lasten kanssa on liikkeellä ja miettii hyvää retkikohdetta, joka on kaiken lisäksi helpon matkan päässä. Lumikenkäilyreitti alkaa tunturissa sijaitsevan laavun luota ja merkkejä reitille ei voi olla huomaamatta. 

lumikenkäily
Aurinkokin alkoi jo laskemaan paluumatkalla autolle

lumikenkäily kelo kuu

lumikenkäily maisema

lumikenkäily maisema

lumikenkäily maisema

Yleensä Ylläksellä hiihetään tai lasketellaan, mutta kokeilkaapa joskus lumikenkäilyä! Ylläksellä on useita reittejä myös lumikenkäilyä harrastaville (reiteistä löytyy tarkemmin tietoa Ylläksen sivuilta täältä). Mikä olisikaan lepposampaa puuhaa kauniilla ilmalla sen hiihon ja laskettelun lisäksi (okei no se pilkkiminen..) kuin laittaa lumikengät jalkaan ja nauttia hyvän kelin lisäksi mahtavista maisemista. Ainakin tämä kahvikeitaan reitti yllätti minut täysin!

Onko siellä ruudun takana muita lumikenkäilyn ystäviä?


keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Ihanaa naistenpäivää!

P3080111

P3080108

P3080124-001


Ennen kuin jatkan juttua meän Ylläksen reissusta, haluan toivottaa oikein IHANAA NAISTENPÄIVÄÄ Teille kaikille ihastuttaville naisille siellä ruudun toisella puolella! :)

Mene sohvalle, ota kuppi kahvia, unohda kotityöt hetkeksi, pistä vaikka leffa pyörimään ja NAUTI!! Oot sen ansainnu! ;) 



Ps. Tämä postaus on osa Nauran auringolle -blogin Mustaa ja Valkoista -haastetta, jonka aiheena on Kasvi.


Psst.. seuraa blogia FacebookissaInstagramissa ja Bloglovin'issa     


                                                  



perjantai 3. maaliskuuta 2017

Rakkaudesta Ylläkseen 💜

Moni teistä lukijoista tietääkin jo, että olen Lapista kotoisin. Tarkemmin sanottuna Ylläkseltä (omasta kotikylästä olenkin ottanut kuvia aikaisemmin ja julkaissut niitä täällä). Tästä syystä, luonnollisesti, Ylläksen alue on tullut elämäni aikana hyvin tutuksi.

Lapsuudessani saatettiin serkkujen kanssa käydä "iltalenkillä" joko Ylläksen päällä tai pikkulaessa, unohtamatta muita nyppylöitä ja luontopolkuja (upeat lenkkeilymaisemat meillä oli, vai mitä sanotte?).  Tällaista mahollisuutta lapsuudesta oon välillä täällä Rovaniemellä asuessani kaivannut. Voisi vaan hypätä autoon, ajaa viis minuuttia (no silloin me ei ajettu, vanhemmat kuskas..) ja kohta sitä olisi jo kiipeämässä ylös tunturia. Aina vois lähteä kun tekee mieli. Vaikka illalla. Onhan meillä täällä ihana Ounasvaara, jossa on ihan mahtavat lenkkeilymaastot, mutta eihän se nyt ole yhtään sama asia kuin valloittaa tunturi. ;) Ja ai niin muutes, silloin kun olin lapsi, sinne Ylläksen päälle ei päässyt mitenkään muuten. Oli kova suoritus kiivetä ylös. Nykyäänhän sinne menee gondolihissi. Hieman helpottaa tunturin valloittamista..

ylläs patikointi
Patikointia Ylläksellä v. 2011

ylläs
Aakenuksen valloitus v. 2012


Koulussa käytiin tietysti joka vuosi hiihtoretkellä. Ja missäpä muuallakaan kuin tunturissa! Siitä hiihtämisestä en niin välittänyt. En koulussa enkä kyllä muutenkaan. Miettikää, mitkä maisemat hiihellä ja mie en tykänny :D. No ehkä se on niin, että niitä maisemia osaa arvostaa kunnolla vasta sitten kun kasvaa aikuiseksi.

Ylläs lumikenkäily
Lumikenkäilemässä Pikkulaessa v. 2014

Viime vuosina ollaan mieheni kanssa aina tilaisuuden tullen patikoitu ja lumikenkäilty Ylläksen alueen reittejä läpi (postauksen kuvat ovat juurikin näiltä reissuilta). En voi silti vieläkään sanoa, että kaikki reitit olisivat tuttuja. Ei ole. Läheskään. Niitä ei ole meinaan mitenkään vähän. Silloin kun päästään kotona käymään (yleensä viikonloppuisin), niin aika on rajallinen. Onhan siellä paljon muutakin tekemistä, ja levätäkin pitäisi välillä. Nyt mieheni sanoisi tähän "Ja kalastaa!" Niin. Varsinkin pilkkiä. Sitä hän voisi harrastaa jatkuvasti. Ja niin kyllä mieki, voin tunnustaa. Mikään ei ole keväällä niin leppoisaa puuhaa kuin istua jäällä pilkkivapa kädessä auringon paistaessa täydeltä terältä. Ja sitten kun saisi vielä niitä isoja kaloja!

ylläs lumikenkäily
Lumikenkäilemässä Kuertunturilla v. 2015

Ylläs (2)
Pilkillä Ylläsjärven jäällä pääsiäisenä v. 2012


Hiihdon ilon löysin uudelleen vasta muutama vuosi sitten ja nyt sitäkin tulee harrastettua paljon useammin. Seuraavaksi pitäisi joskus uskaltautua rinteeseen monen vuoden tauon jälkeen. En kyllä edes tajua miten se laskettelu on niin jäänyt. 

Onko siellä muita, joille Ylläs on ykkönen? Vai kiehtooko enemmän menevä Levi vai jokin ihan muu? Nyt saa paljastaa, mikä on teidän lemppari laskettelukeskus?


Ps. Blogissa tulee olemaan jatkossakin paljon juttuja Ylläksestä. Eli jos oot suunnittelemassa Ylläksen reissua, tai oot muuten ihastunu paikkaan (ja vaikket olisikaan, siinä tapauksessa meinaan kääntää sun pään!), pysy matkassa mukana.



Psst.. seuraa blogia Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovin'issa