Supetar - Ihastuttava pieni satamakaupunki

Oltiin ystäväni kanssa jo kauan haaveiltu Kroatian matkasta ja vihdoin saatiin toteutettua reissu sinne. Mukaan lähtivät tietysti miehet ja lapset, sekä ystäväni miehen vanhemmat. Tällä kertaa haluttiin päästä mahdollisimman helpolla, joten päädyttiin valmismatkaan ja All Inclusiveen. Ajatuksena oli, että aivot saisi heittää narikkaan ja antaa muiden hoitaa järjestelyt. Ei tarvitsisi miettiä lentokenttäkuljetuksia, ruokapaikkoja eikä mitään muutakaan, vaan ainoastaan rentoutua ja nauttia lomasta. Kaikki hoituisi vain yhdellä varauksella (siis kahdella sorry, täytyyhän täältä päästä sinne Helsinkiin). Se kuulosti kyllä oikein mainiolta! Ei olla mieheni kanssa koskaan aikaisemmin oltu All Inclusivessa, joten siinäkin mielessä uteliaisuus voitti ja piti testata myös sitä vaihtoehtoa. 

Loppupeleissä Tjäreborg veti matkanjärjestäjistä pidemmän korren. 9 kappaletta ulkouima-altaita, Lollo & Bernie (ovat Tjäreborgin maskotteja, jos et tiennyt), lastenallas, minidisko, lukematon määrä ravintoloita, allasbaari sekä lyhyt matka rannalle ja keskustaan kuulostivat liian hyviltä, joten majoitus varattiin suositusta Waterman Supetrus Resort -hotellista. Tämä Family Garden -perhehotelli sijaitsee Bracin saarella ihastuttavassa Supetarin satamakaupungissa.

Supetar on Bracin saaren suurin kaupunki. Helpoiten sinne pääsee Splitin kautta lautalla. Matka kestää noin 50 minuuttia ja koko matkan ajan saa ihastella upeita vuoristomaisemia. Ennen matkaa kuvittelin Supetarin olevan pahempikin "turistirysä", mutta niin ei ollutkaan. Se oli positiivinen yllätys. En tiedä sitten mikä on tilanne keskikesällä, kun turisteja on enemmän ja se pahin sesonki päällä, mutta meidän aikana ei turisteja ollut yhtään liikaa. Hotellialueella niitä kyllä riitti, mutta heti kun lähti vähän syrjempään niin sai olla ihan keskenään ja rauhassa. Ihan parasta! 

Lomamme alussa oli todella kova (ja kylmä!) tuuli, joten mereen uskaltauduimme vasta viimisenä päivänä. Meän hotellialueen alapuolella oli kaksi rantaa. Toinen rannoista oli matala ja lapsiystävällinen, toinen taas syveni nopeasti. Oltiin jo kotona päätetty, että Kroatiassa sitten snorklataan, oli vesi kuinka kylmää tahansa. Tykästyimme snorklaamiseen tosissaan muutama vuosi sitten Gili Airilla. Niin kivaa puuhaa! Snorklailimme aikamme lähirannoilla sekä vähän kauempanakin. Tällä reissulla uimatossut tulivat enemmän kuin tarpeeseen. Ei pelkästään sen takia, että Supetarissa rannat ovat pikkukivirantoja, vaan myös niiden ei niin kivojen merisiilien takia. Niitä nähtiin meren pohjassa meinaan enemmän kuin muutama..

Onneksi kuitenkin törmättiin näihin kavereihin vasta kauempana eikä niitä ollut hotellin lähirannoilla!

Heti sataman vieressä sijaitsee Supetarin vanhakaupunki, jonka tunnelmallisiin kujiin teki ihan mieli eksyä. Kapeiden kujien lisäksi alueella on kauniita kirkkoja ja historiallisia rakennuksia. Matkarattailla oli paikoitellen hankala liikkua korkeuserojen vuoksi. Lisäksi portaita oli paljon. Eipä se kuitenkaan haitannut, sillä suurin osa ajasta vietettiin satama-alueella myyntikojujen ja palveluiden läheisyydessä. Niitä kun ei vanhassa osassa juurikaan ollut.

Parish church 

Vanhasta kaupungista lähti myös Supetarin kartan mukaan merkitty "One day with Rendic" -niminen kierros. Tämän enempää ei kartasta saanut irti, joten pitihän se uteliaisuuttaan lähteä ottamaan selvää mitä se pitää sisällään. Kierros alkoi vanhasta osasta kaupunkia ja päättyi Supetarin hautausmaalle, lähelle meidän hotellia. Mietittiin, että ei taida olla mitään järkeä lähteä kierrokselle matkarattaiden kanssa (eikä mieheni ollut muutenkaan yhtään innoissaan tästä ideasta), joten päätin lähteä yksinäni kattelemaan mistä on kyse. Saisinpahan samalla kuvailla rauhassa. Kyseessä oli polku, jonka varrella käytiin läpi Supetarin historiaa ja siinä samalla tutustuttiin yhden Kroatian tunnetuimman kuvanveistäjän Ivan Rendicin (1849-1932) elämään ja hänen töihinsä. Olin jo innoissani lähtenyt polkua kiertämään kaduilla olevien kylttien avulla ja tajusin vasta hetken päästä kartan olevan miehelläni. Se oli lähtötöpinöissäni unohtunut rattaiden taskuun. :D En jaksanut kuitenkaan lähteä sitä hakemaan, vaan ajattelin kylttien opastavan minut kierroksen loppuun.

No eihän se ihan niin mennyt, vaan välillä vähän eksyin reitiltä. Siinä autioita kujia kävellessäni törmäsin paikalliseen hattupäiseen herrasmieheen, jonka kanssa juttelin hetken aikaa. Hän kysyi tietysti jossain vaiheessa mistä olen kotoisin.. "Oh Finland, you Finnish people drink so much alcohol!" Niih.. mitä tuohon nyt sanoisi.. :D 

Supetarin kivitaloja

Vanha osa kaupunkia ei ole suuri, joten aikani pyörittyäni (ja herrasta eroon päästyäni) löysin taas reitille. Hetken päästä vastaan tuli sympaattinen pieni kuja, joka oli nimetty kroatialaisen maalarin Ignjat Jobin (1895-1936) mukaan. Kadulla oli mukavan näköinen ravintola ja vanha kirkko. Muistelin lukevinani kartasta, että kyseinen kirkko on lähellä satamaa, joten polku olisi vanhan kaupungin osalta tämän jälkeen kierretty.

St. Martin's Church

Ja niin olikin. Se kierros oli käyty hyvinkin nopeaa ja lopulta päätin lopettaa haahuiluni törmättyäni muihin satama-alueella. Olihan siinäkin jo kierrosta kerrakseen.

Viimeisenä iltana, mieheni mennessä kokeilemaan kalaonnea, laitoin neitin päikkäreille rattaisiin ja lähdin vielä käymään Supetarin hautausmaalla. Heti sisäänkäynnin ulkopuolella on Villa Rustica, roomalaisen huvilan rauniot. Itse hautausmaa on täynnä toinen toistaan näyttävämpiä hautakiviä, mutta katseenvangitsijana toimii kuitenkin Petrinovic -nimisen perheen mausoleumi.

Petrinovic Mausoleum oikealla

Supetar oli kyllä aivan ihana paikka. Voisin lähteä joskus uudelleenkin. Ehdottomasti!

Oletko sinä käynyt Supetarissa? Mitä tykkäsit?