Vardøsta Hamningbergiin - Tie kuin toisesta maailmasta

Eipä ois uskonu Hornøyan lintusaaren jälkeen, että mikään voisi tuona päivänä enää yllättää, mutta toisin kävi. Vaikka kello oli jo paljon ennen kuin päästiin pois saarelta, päätettiin jatkaa vielä matkaa ja ajaa tien päähän asti Hamningbergiin, Euroopan laidalle - kylään, johon maailma loppuu. Vardø-Hamningberg välinen tie on tunnettu myös karun kauniista "kuumaisemastaan". Kyllä vaan. Tämä piti nähdä ihan omin silmin! Onkohan siinä yhtään perää? Voivatko maisemat olla tosiaan kuin kuusta? Vardøsta Hamningbergin kylään tulee matkaa noin 40 kilometriä.  Koska matka ei ollut tämän pidempi, ei tätä tienpätkää voinut jättää välistä! Ei nyt, kerta täällä oltiin. Aluksi auton ikkunasta näkyi pelkkää tasaista ja laakeaa tunturimaisemaa, mutta pian maisema alkoi muuttua ja vastaan tuli tämä..

Kiviä kivien perään. Ja kattokaa tuota tietä. Se oli tosi kapea. Vähän kyllä mietitytti miten käy, jos vastaan tulee isompi auto. Onneksi tiellä ei kuitenkaan ollut ruuhkaa. Aika jännä, vaikka oltiin keskikesällä liikkeellä. Oisin kuvitellu, että liikennettä olisi enemmänkin. Johtuikohan sitten myöhäisestä ajankohdasta vai mistä, mutta hyvään aikaan satuttiin paikalle.

Ja ne maisemat tosiaan. Ne oli kuin suoraan toisesta maailmasta! Tältäkö näyttää kuussa? Joo, voisin hyvin kuvitella. 

Ympärillä oli vaan pelkkiä kiviä ja kallioita. Välillä vastaan tuli lampaita. Oikealla puolella vaahtosi meri. Kun pysähdyttiin tien laitaan kuvaamaan, oli niin rauhallista ja hiljaista. Ihan epätodellista. 

Jonkin matkaa ajettuamme alkoi kallioiden välissä näkymään taloja (tai kesämökkejä, mitä lie..). Ei olisi kuitenkaan ihan heti uskonut tuolla olevan asutusta. Aika hurjaa ois omistaa kesämökki tuolla! Ainaki sais olla ihan omissa oloissaan. Eikä niissä maisemissa ollu kyllä mitään vikaa..

Hamningbergin ja Vardøn välinen tie on auki vain kesäaikaan, joten talvella Hamningbergiin ei pääse. Kylän asukkaat asuvatkin talven muualla. Tästä syystä sitä kutsutaan myös autiokyläksi. Koska oltiin alkuillasta liikkeellä, ei käyty tutustumassa kylään sen tarkemmin (ja tuskin mikään olisi ollut tuohon aikaan edes auki). Tämän takia kokemuksia kyseisestä paikasta ja sen palveluista ei ole antaa. Kävästiin vain kääntymässä tien päässä ja jatkettiin matkaa takaisin Vestre Jakobselviin, yhä ihan hämillään kaikesta siitä mitä matkalla nähtiin.

Jos vaan oletta ajamassa Varangin niemimaalla, älkää jättäkö näitä maisemia välistä! Ja jos vaan on aikaa, niin piipahtakaa myös Hamningbergin kylässä. Harmi, että me ei ehditty tutustumaan siihen sen paremmin..


Onkos lukijoistani joku kenties käynyt kyseisessä kylässä? Tai ajanut saman tien?
Entäs tuleeko muita  ns."kuumaisemistaan" tunnettuja paikkoja mieleen? :)




Jatka lukemista..

Lue reissun muut jutut seuraavista linkeistä:
Autolla pohjoiseen - Inarista Varangin niemimaalle
Leppoisa kesäpäivä Inarijärvellä
Hornøya - Lintujen valtaama saari

Hornøya - Lintujen valtaama saari

Hornøyan saari on kyllä yksi erikoisimmista paikoista missä olen elämäni aikana käynyt. Vaikka olin lukenut jo aiemmin saaren olevan asuinpaikka kymmenilletuhansille linnuille, tuli niiden määrä silti yllätyksenä. Voiko yhdessä paikassa ollakin niin paljon lintuja? Ihan käsittämätöntä! Saari onkin lintubongareitten ja valokuvaajien suosiossa, sillä siellä pääsee ihan lähietäisyydelle monien siivekkäiden kanssa. On lokkeja, kiisloja, karimetsoja, pikkukajavia ja vaikka mitä. Tunnetuin asukki kuitenkin lienee värikkään nokan omaava lunni! Tää tais olla muuten tärkein syy siihen miksi tuonne saarelle välttämättä halusin :D "Kaikkeen sitä joutuukin", taisi mieheni todeta tässä kohtaa. Mut hei, onhan lunnit jo niin söpöjä kuvissa, että pakkohan ne oli käydä bongaamassa ihan livenä. Ja sitä paitsi, ei sinne ollut Vardøn satamasta kuin kymmenen minuutin venematka. Johan siellä äkkiä käväsee mutkan. No problem!

Sateisen harmaa Vardø

Kun saavuttiin Vardøøn, oli kello jo reilusti yli yhen. Vaikka sitä yritettiin kuinka ajoissa olla liikkeellä, menee aamutoimissa aina aikansa. Varsinkin kun meidän neiti nukkua posottaa helposti ysiin, joskus jopa kymppiin asti. Ennen kuin jaksettiin ajatellaakaan satamaan menoa, oli saatava lounasta jotta nälkäkiukku ei yllätä - saarella kun ei ole minkäänlaista ravintolaa eikä palveluita. Sen takia kannattaakin pakata eväät mukaan, jos saarella haluaa yhtään kauemmin aikaa viettää.

Lounaan jälkeen saavuttiin satamaan. Oltiin jo aiemmin tutkittu venekyytien aikatauluja, jotta tiedettäisiin noin suunnilleen mihin paattiin kannattaa hypätä. Kesäaikaan saarelle pääsee neljä-viisi kertaa päivässä ja viimeinen paatti takaisin satamaan lähtee klo 17 (tarkemmat aikataulut löydät täältä!). Menopaluulippu maksaa 400 NOK. Laskettiin, että pari tuntia saarella riittäisi meille hyvin, joten noustiin klo 15 lähtevään veneeseen. Matkalla kannattaa muutes tähyillä merelle, jos sattuisi näkymään harmaahylkeitä tai valaita. Harmi kun meillä ei ollut sen suhteen onni matkassa. Olisi ollut niin siistiä nähdä valas! Tosin, ei me kauheasti ehitty niitä edes bongailemaan eikä sillä ilmalla mitään maisemia kovin näkynytkään..

Vardøn satamaa

Kymmenen minuuttia myöhemmin ihmeteltiin suu auki saaren menoa. Sitä lintujen määrää ei voinu millään käsittää (kyllä, nuo kuvissa näkyvät mustat läntit on lintuja, ei likatahroja kameran linssissä! :D). Niitä oli ihan joka paikassa. Ja se ääni mikä niistä lähti. Ihan järjetön! Eikä tainu kukaan välttyä kakkasateestakaan.. huppu olisi ollut älyttömän hyvä juttu näin jälkikäteen aateltuna.. :D

Saarella on merkityt polut, joita pitkin kävellä. Kannattaa varata mukaan hyvät kengät, sillä polut olivat ainakin meidän vierailun aikana hyvin liukkaita ja mutaisia. Ja täytyy muistaa, että merkityistä reiteistä ei saa poiketa, jotta lintujen pesimisrauha säilyy! Miettikää, miten kaikki linnut pesivätkin samalle kalliolle! Eihän ne mahdu siellä olemaan mitenkään. Polkujen varrella näkyikin muutama kuollut poikanen. Varmaan raukat tippuneet pesistään..

Saaren oma huussi :D

Saarella on myös majakka, jossa voi yöpyä lisämaksusta. Odotin lunnien lisäksi kovasti majakan näkemistä, mutta kuultiin jo satamassa, että kivivyöry oli katkaissut reitin eikä majakalle tällä kertaa ollut mitään asiaa. Harmitti kyllä kovasti, että osa saaresta jäi näkemättä! No näinpähän edes ne lunnit..

Vaikka lunnit ihania veijareita olivat, alkoi jo tunnin päästä haluttamaan takaisin satamaan. Veneen kuljettaja kyseli ennen rantautumista monelta hän voisi hakea meidät pois. Oltiin kaikki paikallaolijat yksimielisiä siitä, että klo 17 olisi hyvä aika. Jos vaan ois tienny miten pieni alue loppujen lopuksi on (kun sinne majakalle ei päässyt..), oltais pyydetty hakemaan jo neljän aikoihin. Meni meinaan tunti aika hitaasti siellä kylmässä ootellessa..

Vaikka Hornøyan saari lintubongareiden paratiisi onkin, on se niin mielenkiintoinen ja erikoinen paikka, että suosittelen sitä muillekin. Vaikka et linnuista mitään ymmärtäisikään..

Joko saari on sinulle tuttu?

Tämän jälkeen jatkettiin matkaa Hamningbergiin "kuumaiseman" läpi. Siitä lisää ensi kerralla!

Jatka lukemista..

Mietitkö mikä reissu kyseessä? Käväse lukemassa aiemmat postaukset. :)

Autolla pohjoiseen - Inarista Varangin niemimaalle

Leppoisa kesäpäivä Inarijärvellä

Reissuhistoriaa

Aloitetaanpa tämä blogi kunnolla sillä, että kirjoitan vähän meän menneistä reissuista. Niistä retkistä ja matkoista mitä tehtiin mieheni kanssa ennen pikkuisen syntymää, eli ennen tämän vuoden elokuuta. Toki tulemme reissaamaan useasti myös jatkossa vauvan kanssa ja niistä tulen kertomaan myöhemmin. Nyt kuitenkin ajattelin avata vähän niitä menneitä reissuhetkiä, jotta saisitte jonkinlaisen kuvan siitä, minkälaisia reissaajia täältä blogin takaa löytyy.

Retkeily ja patikointi

Me nautitaan molemmat ihan älyttömästi luonnossa liikkumisesta ja retkeilystä. Monet Rovaniemen lähiseudun laavut ja retkikohteet ovatkin tulleet tutuiksi. Ja kyllä häätyy sanoa, että niitä kohteita (ja hienoja sellaisia!) on yllättävän paljon!

Vaattunkiköngäs

Syväsenvaara

Möötikkärakka

Patikointi on myös meidän yhteinen juttu. Olen kotoisin Ylläkseltä, joten sen alueen reittejä on tullut talsittua monesti. Muita tuntureita, joita ollaan valloitettu, on muun muassa Pyhä, Luosto ja Saana, Lapin pieniä tuntureita ja vaaroja unohtamatta. Kaikissa ei tietenkään olla käyty, mutta aika monessa kuitenkin. 

Kuertunturi

Ylläs

Riisitunturi

Käyrästunturi

Roadtripit kotimaassa, Ruotsissa ja Norjassa

Suhteen alkuaikoina vietettiin kesälomareissuja autoillen sekä Suomessa että Norjassa.

Auringonlasku Turun saaristossa

Aika pian kuitenkin Norja alkoi vetämään enemmän puoleensa. Kerran kun siellä käy.. noh koukkuunhan siihen maahan jää. Onhan siellä aivan uskomattoman UPEAT maisemat. Vai mitä sanotte näistä..

Kaupunki- ja rantalomat

Olemme me toki muuallaki ulkomailla matkustelleet. Hyvin useasti ollaan kallistuttu omatoimimatkailuun, vaikka onhan siinä valmismatkassa puolensa. Tykätään jotenkin siitä vapaudesta, että saadaan itse valita lennot ja hotellit. Myöskään paikat, jotka ovat täysin turistien valloittamia, eivät houkuta. Yritetään etsiä kohteesta sitä aitoa paikalliselämää ja kulttuuria. Tämä tulee varmasti näkymään myös blogissa. Netti on pullollaan juttuja ja kuvia turistikohteista, joten itse yritän tuoda esille myös niitä ei niin tunnettuja paikkoja. Valmismatka on kuitenkin helppo vaihtoehto ja uskon, että seuraavaa ulkomaanmatkaa valitessa tulemme kääntymään valmismatkan puoleen. Onhan vauvan kanssa reissaaminen meille vielä täysin uusi juttu.

Lontoo

Praha

Tivoli

Bali, Tanah Lot

Bali, Kuta Beach

Lombok, Gili Air

Lombok, Gili Air

Singapore

Siinäpä meän reissuhistoria pähkinänkuoressa. Ollaan me pikkuisenkin kanssa ehitty jo koluta lähiseutuja. Niistä voisinkin kertoa seuraavaksi.