maanantai 14. elokuuta 2017

Leppoisa kesäpäivä Inarijärvellä

Oltiin suunniteltu jo ennen Inarille lähtöä, että jonakin päivänä käydään porukalla veneilemässä järvellä. Suunnitelmissa oli kalastella, nauttia kesäpäivästä ja myöhemmin rantautua jollekin saarelle tulistelemaan ja paistamaan makkaraa. Onneksi meillä suosi ilmat edes yhtenä päivänä, niin päästiin tämä suunnitelma toteuttamaan. Toisena päivänä oli jumalaton tuuli, eikä järvelle ollut tuolloin asiaa. Se päivä menikin sitten leirintäalueella.. hmm oikeastaan ei mitään -tehden! No kivaa sekin välillä! 

Aluksi vähän mietittiin miten neitin kanssa käy. Joudutaanko kääntymään heti takaisin rantaan kun saadaan vene vesille ja moottori käyntiin. Meillä ollaan nimittäin vielä vähän säikkyjä kaikille koville äänille. Otettiin varalta maitoa ja hedelmäsoseita extrapurkit mukaan, että on sitten jotain lohduketta, jos alkaa veneessä pelottamaan. Niitä ei kuitenkaan tarvittu, vaan äidin syli riitti. Leluja tietenkin myös oli mukana paljon, että aika kuluu (siinä sitä sitten saikin olla terävänä ettei kaikki lelut ui järvessä :D), mutta niin kuin arvata saattaa ei ne omat lelut kiinnostanu kauaa. Se vesi veneen vierellä kun oli niin paljon mielenkiintoisempi - samoin kuin ne onkivehkeet. Ja varsinki ne joihin ei saanu koskea! Niinpä niin.. :)

inari jarvi

inari saari jarvi

inari jarvi

Siinä vaiheessa kun tällä äitillä alkoi persus puutumaan, alettiin miettimään rantautumista. Kiva sopiva saari löydettiinki ihan pian. Satuttiin autiolle pikku saarelle, joka oli täynnä suopursuja! Suopursut oli nättejä ja kivoja, mutta toista oli ne hämähäkinseitit, joita oli saarella kans paljon. Siis TOSI paljon. Ne ei ollu kivoja. Varsinkaan silloin kun ne oli naamalla. Hyh!

Seiteistä huolimatta saari oli IHANA. Kyllä siellä vain kelpasi viettää päivää. Neitikin tykkäsi. Siellä se möngersi viltin päällä ja yritti kovasti syödä mettän roskia. :D Ystäväperheen kolme poikaa kalastivat innoissaan ympäri saarta ja me aikuiset kahvisteltiin, paistettiin makkaraa ja nautittiin upeista maisemista ja kauniista ilmasta. Ja kyllähän meki kalasteltiin aina välillä, huonoin tuloksin tosin. Ihana ja rento päivä kaikin puolin! Eikä niitä seittejä oikeasti ollu muualla kuin pusikoissa, että ei niistä oikeasti ollu haittaa. Ja kuka se käski pusikoissa tarpoa? Paitsi jos kalalle meinasi mennä, niin silloin niitä ei oikein pystyny välttämäänkään. Varsinkin toisella puolella saarta puita ja pensaita oli riittämiin..

Mutta, kattokaa ny näitä kuvia! Eiköstä vain löydetty oikea helmi retkipaikaksi? ;)

inari saari suopursut

inari saari

inari saari

inari suopursut

inari saari

inari jarvi

inari jarvi

inari suopursu kuksa

inari saari

Päivä vierähti saarella nopeasti. Jossain vaiheessa alkoi neiti väsymään sen verran, että oli aika lähteä. Pakattiin kimpsut ja kampsut kasaan, laitettiin pelastusliivit päälle ja noustiin veneeseen. Tässä ei voi käydä hyvin, ajattelin. Miten ihmeessä selviydytään takaisin mökille ilman yliväsymyksestä aiheutuvaa huutokonserttia? Pitkä päivä takana, ja ulkoilmassa vielä. No näinhän siinä sitten kävi..

inari

Väsymys voitti ja siinä veneen keinuessa oli mukava ottaa iltanokoset. Tämä tarkoitti sitä, että me muut saimme jatkaa kalastusta vielä hetken ennen kuin palattiin takaisin leirintäalueelle.

inari kalastus




Jatka lukemista..

Käväse lukemassa edellinen postaus, niin pysyt matkassa mukana ja tiedät mistä reissusta on kyse.. :) Sen löydät seuraavasta linkistä: Autolla pohjoiseen - Inarista Varangin niemimaalle




keskiviikko 2. elokuuta 2017

Autolla pohjoiseen - Inarista Varangin niemimaalle

No niin, vihdoin pääsin hetkeksi keskittyyn blogin pariin. Tää kesä on kyllä tämmöstä menemistä ja tulemista - pakkaamista ja purkamista. Välillä pitäisi töissäkin käydä ja viettää aikaa perheen kanssa. Silloin blogi tulee luonnollisesti kakkosena. Mutta eiköhän tässä kesän jälkeen taas sillekin riitä enemmän aikaa. Vasta kotiuduttiin Ylläksen mummolasta, jossa vietettiin neitin kanssa muutama päivä. Neidin nauttiessa mummon ja ukin seurasta, tää äiti sai hetkeksi ajatukset pois töistä ja lastenhoidosta. Tekee välillä niin hyvää. :) No se siitä, nyt kuitenkin asiaan eli meän kesälomareissun läpikäyntiin. 

Kotiuduttiin reissusta tosiaan reilu pari viikkoa sitte. Tällä kertaa suunnattiin autolla Inariin ja Norjaan. Alkukesästä meillä oli tarkoituksena, että jos vihdoin ja viimein pääsis näkemään ne Lofootit, jota niin moni hehkuttaa. Suunnitelmat muuttuivat siinä vaiheessa, kun ystäväperheen kanssa alettiin suunnittelemaan Inarin reissua. Tultiin siihen tulokseen, ettei ole mitään järkeä lähteä ajaan Inarista Lofooteille. Varsinkaan kun aikaa tälle reissulle oli vain viikon verran (voi miksi, MIKSI Suomen kesä on niin lyhyt!? MIKSI on vaan yksi kesäloma vuodessa?) ja Inarissakin olisi kiva viettää aikaa enemmän kun vain yksi yö.. Siinä sitten tuli mieheni toimesta ehdotus, että ajettaisiin Inarin jälkeen Varangin niemimaalle. Mitä siellä on? Eikö Lofootit ois kuitenki paljon kivempi? Mutta tiiättekö mitä? Ei haitannut yhtään, vaikka Lofootit jäivätkin välistä. Varanginvuono ja niemimaa oli upeaa seutua! <3 Niin upeaa, että sinne suunnitellaan jo uutta reissua (pakko päästä -lista eiku kasvaa vaan..hah.. :D)! Vaikka Varangin niemimaa onkin tunnettu lintubongareitten paratiisina, oli se paljon muutakin! Eikä pidä unohtaa Kirkkoniemeä ja Pykeijaa. Ehdottomasti käymisen arvoisia paikkoja nämäkin. Kyllä Norja osaa yllättää.

Tässäpä siis yhteenvetoa ja reissun parhaita paloja näin alkuun..


Kolme yötä Inarijärven rauhassa


Ensimmäiset kolme yötä vietettiin Hietajoen leirintäalueen mökissä Inarin Partakossa. Sääskiä oli enemmän kuin riittävästi, mutta sehän kuuluu asiaan. ;) Ystäväperheellä oli mukana oma vene, joten heti saapumista seuraavana päivänä pakattiinki eväät sekä kalastusvälineet mukaan, ja suunnattiin järvelle. Rantauduttiin aivan ihanalle pikku saarelle (sillä ei ollu ees nimeä!), joka oli täynnä suopursuja. Ja mikä parasta, siellä ei ollut sääsken sääskeä! Ihan huippu päivä kaikin puolin! Tästä päivästä tuun kirjoittaan vielä ihan oman postauksen myöhemmin, sillä se ansaitsee sen. Tämän päivän jälkeen ihastuin Inariin entistä enemmän.

inari

inari leirintäalue

inarijarvi


Upea Kolttaköngäs Norjan Neidenissä


Inarista meän perhe suunnisti vielä Norjaan viideksi päiväksi. Raja ylitettiin Näätämöstä. Heti kymmenen kilometrin päässä sieltä, Norjan Neidenissä, sijaitsee Kolttaköngäs (Skoltefossen), joka meidänkin piti käydä katsastamassa - kerta ohi muutenkin siitä ajettiin. Paikalle on helppo eksyä, sillä se sijaitsee heti tien varrella. Ja muutes kannattaakin! Upea paikka! Koskea voi ihailla sillalta (jos uskaltaa..) ja sen jälkeen kävellä alas rantaan, niin kuin me teimme. Suosittelen ehdottomasti rantaan menemistä. Siellä voi nimittäin nähdä lohen hyppäävän niiden pyrkiessä koskea ylöspäin. Me nähtiin monta. Oli aika koomista, kun lohet hyppivät kilpaa kuivalle maalle (okei, pikkasen liioiteltua, mutta kuitenki).. enpä oo ennen nähny vastaavaa.. :D

kongas

kongas

kongas (2)

kongas (3)

koski

lohi kongas


Sateinen Kirkenes


Ensimmäinen yö Norjassa vietettiin Kirkkoniemessä. Mökkimajoituksen jälkeen haluttiin vähän luksusta ja varattiin yö hotellista. Majoituttiin Thon Hotel Kirkenesissä, aivan meren rannalla ja lähellä satamaa. Kauaa täällä ei ehitty seikkailemaan. Alkuillasta kävästiin pieni kävelylenkki keskustassa ja seuraavana päivänä käytiin ylhäällä kattelemassa maisemia ennen kuin jatkettiin matkaa. Maisemat olivat ainakin kohillaan, vaikka vähän vettä ripottelikin.

kirkkoniemi

kirkkoniemi kirkko

kirkkoniemi (2)

kirkkoniemi (3)

kirkkoniemi näköalat

kirkkoniemi näköalat


"Pikku-Suomi" eli Pykeija


Matka jatkui kuningasravuista ja suomalaisista sukujuurista tunnettuun Pykeijan kylään. Paikalle satuimme sopivasti lounaan aikaan, joten nälkäisinä marssimme sisään ensimmäiseen ravintolaan mikä vastaan tuli. Nythän häätyy syödä kuningasrapua, kun täällä kertaa ollaan. Makso mitä makso. Niin oltiin päätetty jo alkulomasta. Ja sehän makso! Oisko ollu reilu neljäkymppiä annos. No ei se mitään. Harvemminhan sitä saa. Sitä paitsi luulen, että se olisi ollut vieläkin kalliimpaa jossain hienossa hotellissa. Listalta löytyi myös valas stroganoffia. Sitä siis myös pöytään. Annokset syötiin puoliksi, että saatiin molemmat maistaa sekä rapua että valasta. Valas oli kyllä yllättävän hyvää. Vähän tuli maksa mieleen.. Ruoan jälkeen käveltiin rannalla ravintolasta ostetun jätskin kanssa. Ilma oli puolipilvinen, mutta herranjestas sitä tuulta! Ihan jäätävä! Ei viihytty kauan aikaa, kun jo jatkettiin matkaa.. ei päästy uimaan ei..

pykeija (2)

pykeija


Reissun pääkohde - Varangin niemimaa



Tästä tuun kirjoittaan vielä monta postausta lisää. Seuraavat kaksi yötä yövyttiin Annijoen leirintäalueella Vestre Jakobselvissä, josta tehtiin sitten päiväretkiä muun muassa Hornøyan lintusaarelle (siellä nähtiin mm. lunneja!) ja "maailman laidalle" Hamningbergiin (postaukset tulossa myöhemmin). Siinä ajaessa leirintäalueelle, jossain Meskelvin tietämillä, mieheni istu pelkääjän paikalla ja huudahti "Kato, merikotkia!!" Missä missä? Siinä ne istu rannalla. Eikä niitä ollu pari, vaan useampia. Heti kun pystyttiin niin käännettiin auto, jotta nähtäis nää linnut paremmin. Muistelin, että siinä oli lähellä p-paikka, jossa oli muitakin pysähdyksissä. Sinne siis! Ei ollu onni matkassa kuitenkaan tällä kertaa, sillä kotkat ehtivät lentää pois ennen kun päästiin paikalle.

varangi (2)

nesseby kirkko

vestre jabobselv

vestre jabobselv (2)

nesseby (2)

varangi lampaat

varangi (8)

varangi (7)

varangi vardo

lunni lintusaari hornoya

varangi (4)


Viiminen yö, ennen kuin suunnattiin Tana Brun kautta takaisin Suomeen ja kotiin, oltiin Meskelvissä lähellä Nessebytä. Vuokrattiin huone viehättävästä talosta ja kävikin niin, että muita turisteja ei näkynyt koko aikana, joten saatiin kuuden(?) huoneen talo kokonaan omaan käyttöön. Jo vain siellä kelpasi viettää viiminen ilta!


Siinäpä reissu pähkinänkuoressa. Tässä vielä tarkempaa reittiä..


Näätämö - Kirkkoniemi - Pykeija - Vestre  Jakobselv - Vardø - Hamningberg - Meskelv - Tana - Nuorgam



Jos jokin asia jäi harmittaan niin se, ettei aikaa ollut enempää. Ja kun tarkemmin ajattelee niin oltais voitu majoittua yksi yö Vardøssa, niin ei ois ollu kiirettä. Oltiin myös ennen reissua suunniteltu, että päästäisiin patikoimaan kansallispuistoon, mutta mieheni teloessa nilkkansa vain viikkoa ennen lähtöä, ei pidemmälle retkelle ois ollu mitään asiaa (eikä se aikakaan ois tosiaan riittäny..) Mieheni sai kuitenkin kalastaa meressä ja minä kuvata. Se oli tärkeintä! Ja ainahan voi palata..



Onko lukijoitten joukossa Varangin niemimaalla kävijöitä?