maanantai 26. kesäkuuta 2017

Roadtrip Bracin saarella

Meidän ei pitänyt vuokrata autoa - ei tällä kertaa. Ainoa mitä oltiin valmiiksi suunniteltu oli päiväreissu Splitin kaupunkiin ja retki Bolille katsastamaan Kroatian tunnetuin (ja monien mielestä jopa kaunein!) ranta Zlatni Rat. Koska ranta sijaitsee eteläpuolella saarta ja meidän majoitus pohjoisessa, täytyi sinne mennä joko taksilla, bussilla tai omalla autolla. 

Tulopäivänä satuin kuitenkin juttelemaan lautalla oppaan kanssa. Kyselin hieman missä hotellialueella on lähin marketti, josta saisin neitille lisää vaippoja ja ruokaa. Siinä sitten tulin myös kysyneeksi mitä kaikkea nähtävää Bracin saarella on. Opas kehui Vidova Goraa, joka on saaren korkein kohta. Maisemat sieltä olisivat kuulemma huikeat ja Zlatni Rat näkyisi ylhäältä upeasti. Ainoa vaan, että helpoiten sinne pääsee vuokra-autolla eikä bussit kulje kovin hyvin. "Ehkä se jää sitte tällä kertaa välistä", ajattelin. Tämän lisäksi saari olisi täynnä ihastuttavia pieniä kyliä, mahtavia maisemia ja vuoristoteitä. Autolla ajaminen ei olisi vaikeaa ja kaikkein parhaiten saaresta saisi irti juurikin vuokra-autolla. Kieltämättä tässä kohtaa alkoi auton vuokraaminen kovasti houkuttelemaan!

Ja niinhän siinä sitten kävi. Muutama päivä myöhemmin startattiin vuokra-autot hotellin pihasta ja lähdettiin huristelemaan pitkin saaren teitä, ensimmäisenä kohteena Vidova Gora.



Kroatian saariston korkein huippu Vidova Gora



Ennen lähtöä oltiin tutkittu kartasta mitä tietä pitkin huipulle kannattaa ajaa. Saaren tiet ovat pieniä ja kapeita, joten ihan huonommille teille emme halunneet lähteä seikkailemaan. Aikakin lasten kanssa oli rajallinen. Pari päivää aiemmin olimme käyneet kävelyllä Supetarin "yllä" ja huomanneet siellä, että pienimmät tiet oli paikoitellen huonossa kunnossa, kapeita ja jyrkkiä. Päädyimme sen vuoksi ajamaan niitä suurimpia teitä, mitä karttaan oli merkitty, jotta matkamme etenisi joutuisasti (ja kaikilla olisi mukavaa vielä matkan jälkeenkin :D). Tosin niillä suuremmillakaan teillä ei saanut (eikä uskaltanut) ajaa kuin kuuttakymppiä korkeintaan.

Tie Vidova Goralle oli hyvä ja alkumatka meni tuijotellessa auton ikkunasta hienoja maisemia merelle. Vau, Voiko upeampaa enää ollakaan? No voi. Todellakin! Siinä vaiheessa kun saatiin puolen tunnin päästä parkkeerattua auto p-paikalle ja käveltyä loppumatka huipulle, vastassa oli jotain sellasta mitä en ole ennen nähny. Nimittäin tää..

vidova gora zlatni rat

vidova gora zlatni rat

Aika huikaiseva näky! Vai mitä mieltä oot? Alhaalla näkyy Zlatni Rat, jota monet pitävät Kroatian kauneimpana rantana. Tämän maiseman nähdessään on helppo olla asiasta samaa mieltä.

Ei hienot näkymät toki siihen loppuneet, vaan nähtävää oli tuolla ylhäällä vaikka kuinka!

vidova gora kroatia

vidova gora kroatia

vidova gora kroatia

Näitä maisemia olisi voinut ihailla vaikka kuinka pitkään, mutta ei auttanut, oli jatkettava matkaa.


Hurmaava Bolin kylä ja Kroatian kaunein ranta



Ajoimme seuraavaksi vuoristotietä pitkin alas Bolille, ja kuten arvata saattaa maisemat oli käsittämättömän upeat. Vähän meinasi kuskia jännittää (mieheni kun kärsii korkeanpaikankammosta), samoin ystävääni. Tien laidalla ei ollut välillä minkäänlaista kaidetta, ainoastaan äkkipudotus alas, ja tiet olivat kapeita ja mutkaisia. Minkäänlaisia pysähdyspaikkoja ei ollut, että olisi voinut pysähtyä kuvaamaan. Tai sitten jos sellainen pieni olikin, tuli se niin äkkiä ettei paljoa ehtinyt jarruttelemaan. Haikein mielin katselin miten kauniita kuvia sieltä olisikaan saanut..

Kun saavuttiin alas Bolin kylään, oli nälkä jo kaikilla sen verran kova, että päätimme etsiä sieltä ravintolan ja istua alas lounaalle. Kivan oloinen ravintola löytyikin meren rannalta. Ruoka oli todella hyvää, näkymät parhaat mahdolliset, mutta palvelussa oli hiukan parantamisen varaa. Laskua maksaessa ei ehitty antaa edes tippiä (siinä kun porukalla yritettiin miettiä miten maksetaan ja paljonko tippiä annetaan..), kun töykeästi tarjoilija totesi "No tip, thank you!" ja paineli menemään. Anteeksi kuinka!? Siinä jäätiin vähän ihmettelemään tilannetta, että mites se nyt näin meni. :D No joo. Mutta tuli taas todettua miten paljon palvelulla on merkitystä. Vaikka ruoka oli tosi hyvää, en menisi enää uudelleen. Jäi vähän ikävä maku suuhun tuosta tilanteesta.

bol

bol (3)

bol (2)

Muuten Bol oli ihana, hurmaava pieni kylä ja olisi siellä viihtynyt pidempäänkin. Nyt ei juurikaan ehditty syömisen lisäksi muuta kuin kävellä hieman satamassa, jotta ehdittäisiin uimaan ja nauttimaan auringosta Zlatni Ratin rannalla.

Kylästä rannalle ei ollut pitkästi. Alueella oli isot parkkipaikat, johon auton pystyi jättämään pientä maksua vastaan. Ranta on siinä mielessä mielenkiintoinen, että se on teräväkärkinen ja muoto muuttaa muotoaan aina tuulen ja veden mukana. Väkeä oli, mutta ei missään nimessä liikaa (taisin odottaa jotain hirveää ryysistä..). Vedessä ei viihtynyt kovin pitkään, sillä tuuli oli melkoinen ja merivesi vielä hitusen verran liian kylmää. Käymisen arvoinen paikka ja tässä vaiheessa viimeistään voin hyvin yhtyä muihin - tämä todellakin on Kroatian kaunein ranta!

zlatni rat ranta

kroatia

zlatni rat ranta

zlatni rat ranta

zlatni rat ranta



Viehättävät pikkukylät - Pucisca ja Skrip



Paluumatkalla hotellille piipahdettiin parissa kylässä, jotka sattuivat olemaan sopivasti melkein matkan varrella. Kello alkoi olla jo sen verran paljon, että aikaa näiden kylien tutkimiseen ei juurikaan ollut. Kun saavuttiin Puciscaan, neiti nukkui iltapäikkäreitään autossa, joten jouduttiin ihastelemaan kylän tunnelmaa vuorotellen. Ja tunnelmallinen se olikin! Kylässä oli hiljaista - liikkeellä ei ollut juuri muita turisteja. Paikalliset ukot vain istuivat keskustan kahviloissa parantaen maailmaa. Tällaisista paikoista tykkään! Paikoista, johon kaikki turistit eivät ole vielä löytäneet.

Monet kylän taloista ja rakennuksista on tehty valkoisesta kalkkikivestä, joka on peräisin juurikin täältä Bracin saarelta. Kylässä toimii myös kivenveistäjien koulu, johon olisi ilmeisesti päässyt tutustumaan tarkemmin. Se jäi meiltä nyt välistä, mutta oli kylä käymisen arvoinen ilman sitäkin.

pucisca

pucisca (2)

pucisca (3)

Lyhyen pysähdyksen jälkeen matka jatkui. Osa meidän porukasta halusi vielä nähdä Skrip -nimisen kylän, sillä siellä sijaitsee saaren oliiviöljymuseo. Ei löydetty kuitenkaan koko museota (vai oliko se niin, että se oli jo kiinni?) Joka tapauksessa oltiin kaikki jo niin väsyneitä päivän reissusta, että jatkettiin aika pian matkaa. En ole ihan varma nähtiinkö edes koko Skripin kylää kunnolla, sillä mielestäni keskusta oli jossain ihan muualla kuin missä loppupeleissä käytiin. Taidettiin käydä vain jossain kylän laitamilla. No ei se mitään. Kaunista oli sielläkin.

skrip kroatia

skrip aasi

skrip (2)


Sellanen päiväretki se. Illalla oltiin kaikki ihan loppuja, sippejä ja väsyneitä, mutta monen monta kokemusta taas rikkaampia. Kyllä auton vuokraaminen kannatti - olisi muuten moni upea paikka jäänyt näkemättä. Suosittelen kaikille muillekin, jos Bracin saarelle eksytte. Ajaminen oli helppoa (ainakin siellä takapenkillä.. :D) ja maisemat oli ihan tajuttoman upeita! Välimatkat oli lyhyitä, mutta ajaminen vei aikaa, sillä tiet oli kapeita ja mutkaisia. Tämä kannattaa huomioida reittiä suunnitellessa. Mulla Meillä oli tarkoitus käydä vielä vaikka ja missä, mutta ne suunnitelmat jouduttiin jossain vaiheessa perumaan. Pöh, päivässä on aivan liian vähän tunteja, jos minulta kysytään!


Tässä vielä tarkempaa matkareittiä..


kroatia kartta roadtrip
Supetar - Vidova Gora - Bol - Zlatni Rat - Pucisca - Skrip - Supetar





















Ps. Tiedoksi muuten, että Supetarista Vidova Goralle (A-B) matkaa tulee Google Mapsin mukaan 17,6 km, eli ei juuri mitään. Puoli tuntia saatiin kuitenkin tähän matkaan aikaa kulumaan..



Onko siellä muita jotka tykkäävät vuokrata lomalla oman auton? Vai onko kivempi ajella julkisilla?



torstai 15. kesäkuuta 2017

Historian havinaa Splitin vanhassakaupungissa

Yksi Kroatian matkan kohokohdista oli päiväretki Splitiin. Bracin saarelta tähän historialliseen kaupunkiin pääsee helposti lautalla. Matka kestää noin 50 minuuttia ja menolippu hengeltä oli muutaman euron luokkaa. Olin pistänyt varta vasten kuitin talteen, jotta voisin ilmoittaa tänne tarkan hinnan, mutta yllätys juuri ne kuitit on hukassa. Pöydällä on vinopino kuitteja, mutta ykskään niistä ei ole hyödyllinen. :D Ja tämä huonomuistinenhan ei muista tietenkään yhtään paljon meillä liput maksoi.. No näillä mennään. Jadrolinijan sivuilta löytyy kuitenkin tarkemmat hinnat ja aikataulut. Nopeasti katottuna menolippu hengeltä olisi 28 kunaa (hmm..kuulostaa kyllä vähän tutulta..) eli 3,80 euroa. Tämä hinta on siis sesongin ulkopuolelta. Sesongin ollessa päällä lippu on luonnollisesti kalliimpi.

Split kroatia

Split kroatia

Split kroatia

Split vanha kaupunki

Split kroatia

Suurin osa ajasta meni pyöriessä vanhassakaupungissa. Välillä pysähdyttiin ostamaan myyntikojuista tuliaisia ja välillä istuskeltiin portailla ja nautittiin kauniista ilmasta.

Splitin tunnetuin nähtävyys Diocletianuksen palatsi kattaa suurimman osan vanhastakaupungista. Palatsialueen rakennutti itselleen Rooman valtakunnan keisari Diocletianus kruunusta luopumisen jälkeen n. vuonna 300 jKr  - tarkoituksena viettää palatsissa eläkepäiviä. "Palatsi" sanana on hieman harhaajohtava, sillä se ei ole mikään yksittäinen  rakennus, vaan ennemminkin laaja alue, joka on nyt täynnä ravintoloita, pieniä putiikkeja ja historiallisia rakennuksia. Alueen sisällä asuu nykypäivänä n. 3000 paikallista! Toisin sanoen Splitin vanhakaupunki muodostui aikoinaan palatsin ympärille. Palatsialue on varmasti yksi merkittävimmistä Rooman ajan nähtävyyksistä. Ja ai niin, onhan se tietysti myös Unescon maailmanperintökohde!

Split diocletianuksen palatsi

Split vanhakaupunki

split vanhakaupunki

Palatsialueella on mm. St. Domniuksen katedraali, jonka 60 metriseen kellotorniin pääsee rahaa vastaan kiikkumaan. Sinne mekin mentiin. Pääsylipun hintaa en tarkalleen muista (myös tää kuitti on hukassa :D), mutta ei se montaa euroa ollut. Kapeista ja jyrkistä portaista huolimatta ylös torniin kannattaa uskaltautua. Oli nimittäin aika huikaisevat näkymät!

Split St. Domniuksen katedraali kellotorni

Split kellotorni kroatia

Split kellotorni kroatia

Split kellotorni kroatia

Split kellotorni kroatia

Split kellotorni kroatia

Split kellotorni kroatia

Split kellotorni kroatia

Päivä hupeni liian nopeasti ja pian meidän täytyikin jo suunnistaa takaisin satamaan. Paljon jäi nähtävää - aika ei yksinkertaisesti riittänyt kaikkeen. Olisin halunnut käydä vielä ainakin Marjan-kukkulalla. Se on kuulemma hieno, mutta sinne olisi varmaan tarvinnut toisen kokonaisen päivän. Riva-rantabulevardia pitkin käveltiin sentäs takaisin satamaan (sekin oli kyllä sattumaa..). Hitsit kun olisi ollut aikaa pysähtyä hetkeksi johonkin rannan ravintoloista, tunnelma siellä oli mieletön! No mutta, jääpähän jotain seuraavalle kerralle! ;)


Jatka lukemista..

Jos muut Kroatia -postaukset menivät ohi suun, löydät ne seuraavista linkeistä:
Alkupaloja Kroatiasta
Supetar - Ihastuttava pieni satamakaupunki
Supetarin yläpuolella



Tykkäsitkö? Seuraa blogia FacebookissaInstagramissa ja Bloglovin'issa!



torstai 8. kesäkuuta 2017

Kesän fiilistelyä ja näköaloja

Kesä! Se on vihdoin täällä. Tässä parin päivän ajan aurinko on hellinyt meitä oikein urakalla, eikä loppua näy (ainakaan jos yhtään säätiedotukseen on uskominen..) On ollut ihanaa ja helppoa, kun ulos lähtiessä ei ole tarvinnut laittaa päälle koko vaatekaappia, vaan pelkät kesävaatteet riittää. Pihallakin touhuaa ihan eri mielellään nyt kun on lämmintä ja aurinko paistaa.

koivunlehti kesä

kesa

koivunlehti kesä

Eilen täällä oli ensimmäinen todella lämmin päivä. Lähdettiin neitin kanssa pyörähtään kaupungilla asioilla. Mittarissa oli reilu 20 astetta ja tää äiti puki lapselleen päälle kypärälakin. Juu niin tein. Ettei vaan tuu kylymä! Kuten arvata saattaa ulkona saatiin riisua se kypärälakki pois ja aika vikkelään. Sulaahan sinne meinas. Alkukesä on vaan ollu niin huono ja kylmä, että välillä vähän epäilytti tuleeko se kesä sieltä ollenkaan tänä vuonna. Ja nyt kun se yks kaks yllättäen tuli, tuntuu ettei osaa pukeutuakaan. No eiköhän se tästä.. Tänään oltiin jo pikkasen viisaampia ja vaunulenkille lähdettiin kesätamineissa. Kypärälakin tilalle vaihdettiin hellehattu ja silmien suojaksi laitettiin aurinkolasit (vieläkö joku kertois miten ne saataisiin pysymään päässä?). 

leikkikenttä

leikkikenttä


Iltalenkillä Syväsenvaaran näkötornilla


Illalla, neitin nukkumaanmenon jälkeen, sain idean lähteä lenkille. Päätin ottaa mukaan kameran, jotta saisin kuvailla rauhassa (tai sitte se oli vaan tekosyy olla vetämättä kunnon treeniä..). Ajatuksissa oli kiikkua ylös Syväsenvaaran laella sijaitsevaan näkötorniin. Ollaan käyty siellä lenkillä monesti, sillä asutaan ihan lähistöllä. Mitään retkeilypalveluita siellä ei ole, ei laavuja yms, mutta tornilta avautuu hienot näkymät kaupunkiin ja jokivarteen. Näköalojen takia siellä kannattaa käydäkin. Kaupungin keskustasta tulee matkaa noin 5,7 km ja helpoiten sinne pääsee, kun ajaa autolla SantaParkin  parkkipaikalle. Sieltä ei ole matkaa kuin muutama sata metriä ja oot jo perillä.

Tällaiset oli maisemat ilta-aikaan..


syvasenvaara rovaniemi

syvasenvaara rovaniemi

syvasenvaara

syvasenvaara ounasvaara

syvasenvaara ounasvaara

syvasenvaara rovaniemi

syvasenvaara kemijoki


Kroatian reissujuttujen merkeissä jatketaan ihan pian. Itseasiassa postaus Splitistä onki jo melkein valmis. Halusin kuitenkin tulla nyt vähän fiilistelemään tulevaa kesää ja kärpäsiä. Toivottavasti saadaan nauttia lämpimistä ilmoista vielä pitkään.


Mukavaa loppuviikkoa sinulle! :)



torstai 1. kesäkuuta 2017

Supetarin yläpuolella

Meän reissun ensimmäisille päiville sattui tosi kova tuuli. Ei huvittanut ottaa aurinkoa altailla eikä varsinkaan uida meressä. Oli keksittävä jotain muuta. Meän porukasta  osa oli käynyt edellisenä päivänä kävelelyllä Supetarin lähiympäristössä. Ylöspäin kun lähtee talsimaan, niin sieltä on kuulemma hienot näkymät alas Supetariin. Matkalla näkyy lampaita ja hevosia. Kunnon maaseutua siis. Oi että, sinnehän me mennään huomenna!

Vähän kyllä epäilytti lähteä matkaan rattaiden kanssa. Saatiin vinkki, että paikoitellen polku on huono ja kivinen, eikä meän matkarattailla välttämättä pääse kovin hyvin kulkemaan. No päätettiin silti yrittää. Ainahan voi kääntyä takaisin jos siltä alkaa näyttämään.

supetar

Alkumatkasta tie oli hyväkuntoinen, joten ei hätää. Pian tuli vastaan niitä hevosia ja lampaitakin.

maaseutu hevoset

maaseutu hevonen

maaseutu supetar

maaseutu supetar lampaat

Näitä kavereita katsoi ja ihaili ihan mielellään, mutta oli meillä muitakin elukoita seurana. Paljon heinäsirkkoja ja niitä nyrkin kokoisia pörriäisiä, joita sai juosta pakoon aina vähän väliä. Ne ei ollu kivoja! Vaikka mieheni kuinka yritti sanoa, että nämä pörriäiset oli vain harmittomia kimalaisia (just joo, uskoo ken tahtoo..), ei se kyllä yhtään lohduttanut. En pelkää mitään niin paljon kuin ampiaisia ja mehiläisiä ja kaikkea mikä pistää (lentäviä sellaisia). Eihän niitä pääse ees mitenkään pakoon! Hyh! Onneksi niitä ei kuitenkaan parveilemalla siellä ollut, niin pystyin keskittymään maisemiinki. Ne oli nimittäin tosi hienot!

maaseutu

maaseutu (5)

maaseutu (7)

maaseutu (8)

Mitä ylemmäs päästiin, sitä huonokuntoisemmaksi meni tie. Vastaan tuli nyt myös sitä kivikkoa. Enää ei maltettu kääntyä takaisin, vaan sinnillä jatkettiin matkaa. Polku oli paikoitellen niin huono, että ei auttanut muu kuin ottaa neiti syliin ja rattaat kainaloon. Näitä huonompia kohtia ei onneksi ollut kuin aina välillä, niin kantaminen ei tehnyt tiukkaakaan. Ylhäällä sen sijaan odotti aivan ihastuttavat maisemat. Kaiken sen rehkimisen arvoiset! 

supetar

maaseutu (9)

Alaspäin mentiinki sitten samalla kaavalla. Välillä päästiin liikkumaan rattaiden kanssa ja välillä jouduttiin kantohommiin.

supetar (5)

supetar näkymät

maaseutu supetar

Kaikesta huolimatta oli onnistunut reissu! Kieltämättä matkarattaat ei ollu se fiksuin valinta tuollaiselle retkelle, mutta perille päästiin, ja takaisinkin vielä. Maisemat olivat upeat ja oli kiva käydä tutkimassa mitä kaikkea Supetarin keskustan ulkopuolelta löytyykään. Jos majoitut joskus Supetarissa, niin suosittelen kiikkumaan ylös, ilman rattaita tosin. ;) Aikaa meillä meni noin 2,5 tuntia.


Jatka lukemista..

Supetarista juttua lisää edellisessä postauksessa -->